Mercedes-Benz SL

Makuasioista voi ja tulee aina kiistellä, mutta sekään ei muuta sitä tosiasiaa, että minä olen aina oikeassa. Meillä on muutaman ystävän kanssa ollut Top Gearin innoittamina tullut tavaksi arvioida uusia autoja britti-idoliemme tyyliin. Tosin sillä erotuksella, että me emme ymmärrä juurikaan mitään moottoreista tai muusta tekniikasta. Arvostelumme kohdistuvat näin vain ja ainoastaan esteettisiin seikkoihin ja nokkelien vertauskuvien keksimiseen. Monen debaatin jälkeen ajattelin purkaa turhautumistani kaikkien iloksi myös tänne.

Uusin tulokas kiistelyissämme on MB:n legendaarinen SL. Tämä kaksipaikkainen urkkaohjus on vuosikymmeniä kuulunut poikien julistekollaasin juhlapaikalle ja keski-iän kriisin lääkereseptille. Aivan ansaitusti onkin, mutta onko sen paikka turvattu myös tulevaisuudessa?

Ensisilmäyksellä SL:ää tervehdin kuin vanhaa tuttua. Siinä vaihtelemme kuulumisia puolin ja toisin, "Kiitos hyvää, entä itsellesi?" kuuluu vastaus. Mieleni tekisi kehua hänen uutta ulkonäköä, mutta tekisin sen vain kohteliaisuudesta. Todellisuudessa ihmettelen, että hän ei ole muuttunut vuosien varrella lainkain. Hieman eri meikki etuvaloissa, sekin aamukiireessä sivelty. Trendikkäästi hän korostaa menestyksekästä ja huoletonta elämäntyyliään turvotetulla etusäleiköllä ja konepellillä, mutta kaiken kiireen keskellä kosteusvoide on unohtunut, sillä konepelti on päässyt pahasti rypistymään urille. Ja tällä kertaa rypyt eivät anna sitä eleganttia luonnetta vaan häivähdyksen epätoivosta.

Tähän asti olen nähnyt vain keulan. Ehkäpä pieneksi pelastukseksi loput SL:n linjoista ovat tuttuja edellisestä sukupolvesta. Sivulinja ja perä ovat samassa kuosissa kuin ennen vanhaan. Itseasiassa aivan samassa. Tarkemmin ajateltuna, onko pelastus sittenkin unohdus? Unohdus tai tarkoitus, yhdentekevää. Joka tapauksessa mieleeni tulee kysymys: "Miksi ostaa uusi SL, koska keulaltaan nätimmän ja muuten samannäköisen käytetyn saa huomattavasti pienemmällä summalla?". Itse en keksi yhtään vastausta (tosin omalla rahalla en ostaisi vanhaakaan).

Näyttäisi siltä, että männävuosien seurapiiriplayboy on hieman hukassa nykymaailmassa ja yrittää viimeisin voimin pitää kiinni sosiaalisesta statuksestaan käymällä tiuhaan ja turhaan klinikoilla(AMG, Brabus, Carlsson jne.) ehostuksessa pitääkseen itsensä kunnossa juorulehtien pikkujouluja varten. Mutta kuten aina ennenkin, railakas elämä kuluttaa eikä sitä voi korjata edes faceliftillä. Ei näin, ei todellakaan näin. Miten näin on päässyt käymään, etenkin kun C- ja S-sarjalaiset uudistuivat papukaijamerkin arvoisesti? Linjaveto oli tehty ja se ennakoi hyvää. SL on kaikkea muuta. SL:stä on tullut se pakollinen, yksinäinen vanhempi setä nuorison suosimassa yökerhossa, jolle kukaan ei ole kertonut paksujen kultaketjujen ja purjehduskenkien menneen pois muodista vuosia sitten. Tässä vielä visuaalista mediaa kriitikoilleni, mutta muistakaahan, että minä olen aina oikeassa.