Twitter ja minä

Tarkkasilmäisimmät ovat huomanneet, että olen testikäyttänyt Twitteriä nyt muutaman viikon ajan. Olen postannut tyhjänpäiväisiä kommentteja kännykkäni kautta ilmaisemaan mitä milloinkin: missä olen, mitä teen, millä fiiliksellä olen. Todella hyödyllistä, eikö? Sitä minäkin. Kuten on tapana sanoa "Napos marcos!". Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Twitterillä olisi paikkansa internetin palvelukentällä. Joillekin se sopii ja minulle ei niinkään. Näen Twitterissä ongelmana sitoutumisen pakon.

Twitterin vahvuus muihin vastaaviin palveluihin, kuten blogeihin, nähden on sen kautta välitettyjen tietojen korkeampi reaaliaikaisuusaste. Tämä on seurausta siitä, kun käyttäjien on mahdollista naputtaa uusia viestejä mobiililaitteiden avulla mistä millloinkin. Tällä on kuitenkin myös kääntöpuolensa, jota voi myös reaaliaikaisuusodotukseksi kutsua. Ehkä tämä aukeaa parhaiten esimerkin avulla

Arto Ehrukainen viettää kyseenalaisen miellyttävää viikonloppua ja uutisoi Twitteriinsä "Nautiskelee valkoviinistä ja likaisista korealaisista alusvaatteista. Elämä on ihanaa.". No seuraavana päivänä Artolla on pää ja nenäontelot sen verran kipeänä, että päivä vierähtää sängyn pohjalla. Seuraa arkipäivä, Artolla pitää kiirusta ja koko perhanan Twitter on unohtunut Arton mielestä (ehkäpä ne pikkupöksyt on tehnyt vaurioita Arton muistikeskukseen). Samaan aikaan toisaalla Arton paras ystävä Sami käy vilkaisemassa Arton Twitter-viestejä ja huolestuu ystävänsä käytöksestä. "Onkohan kaikki nyt ihan kunnossa? Nyt on jo maanantai. Artohan on allerginen valkoviinille...tämä ei tiedä hyvää" Sami hätääntyy, ottaa välittömästi yhteyttä Arton lähiomaiseen ja pyytää häntä käymään Arton luona tarkistuskäynnillä. "...niin ja voitko samalla tuoda minulle ne punaiset pikkupöksyt, jotka lainasin Artolle, kiitos". Myöhemmin kuitenkin selvisi, että Arto oli ottanut allergialääkkensä ja voi paremmin kuin hyvin. Kaikki tämä kauhea hässäkkä ja huoli tyhjän takia.

Tämäkin episodi johtui vain siitä, että Arto ei ollut seuraavana päivänä kyennyt päivitää tilakseen "Kauhee darra, mutta kyllä on ihania nuo uudet korealaiset" ja Samilla oli mainitsemani reaaliaikaisuusodotus kohollaan.

Koen siis, että täysin toimiakseen käyttäjän tulee sitoutua Twitteriin valmiiksi määritellyllä tavalla, joka tässä tapauksessa tarkoittaa päivittäisiä päivityksiä. Minulle tämä on aivan liian tiivis tahti. Näin ei voi siis jatkua, joten minulla vaihtoehtona on joko luopua koko palvelusta, kuten useimmat muutkin ovat jo tehneet, tai sitten minun on keksittävä uusi tapa hyödyntää sitä. Ideointi siis käyntiin ja nauttimaan vapputunnelmasta.

Ai niin, oiskos tässä seuraava teknohypen kohde? Mistä saa ostaa osakkeita?


ps. Hauskaa Vappua kaikille!

Ei kommentteja: